Muusikon hyvinvointi 24/7 – Miten pysyä vireessä?

Kuten otsikostakin voi huomata, tässä kirjoituksessa käsittelen muusikon hyvinvointia ja omasta jaksamisesta huolehtimista. Tämän päivän hektisessä maailmassa, jossa sekä työmaailmassa, että omalla ajalla suositaan jatkuvaa multitaskaamista, tämä aihe onkin erityisen tärkeä. Siitä puhutaan ja kirjoitetaan paljon, ja nettimainokset tuuppaavat silmiemme eteen päivittäin tarjolle lukemattomia mindfullness- ja wellness-kursseja.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on aiheena universaali ja koskettaa varmasti jokaista, mutta tällä kertaa aion erityisesti tarkastella asiaa meidän muusikoiden ja luovan alan työntekijöiden näkökulmasta.

Muusikon hyvinvointi. Kuvassa nainen kuuntelee silmät suljettuina musiikkia. Kuulokkeet ovat turkoosit, ja naisella on värikäs, kuvioitu paita.
Luotu tekoälyllä.

ALAN EDUT JA HAASTEET

Hyvää:

  • oman itsensä ilmaisu ja luova työskentely on parhaimmillaan todella antoisaa ja palkitsevaa
  • vapaus suunnitella työtään
  • riippumattomuus yleisistä lomakausista jne.
  • voi päättää itse, milloin ja missä tekee työtä
  • kaiken työlle määritetyn ajan ja kaiken energian voi käyttää oman työnsä toteuttamiseen

Huonoa:

  • epäsäännölliset työajat
  • epäsäännölliset tulot
  • epävarmuus luo stressiä
  • oman työn laadun arviointi ja hinnoittelu on vaikeaa
  • työn epäsäännöllisyyden vuoksi työtä tulee tehtyä kerralla liikaa, kun ei osaa tai uskalla sanoa ei
  • pääasiallinen muusikko on käytännössä yrittäjä, josta seuraa paljon vastuita
  • jos käy samaan aikaan päivätöissä, se luo lisää paineita ja vaikeuttaa ajan käytön suunnittelua

Musiikkialalla työskentely on parhaimmillaan joustavaa ja antaa tekijälleen paljon vapautta. Täysipäiväinen musiikintekijä on useimmiten samalla yksityisyrittäjä, joka voi suunnitella itse työaikataulunsa ja päättää mille kalenterin sivulle merkitsee lomansa. Hän voi sanella omat työehtonsa, hinnoitella työnsä ja valita kohderyhmänsä, ja nukkua pitkään tai pitää vapaapäivän useammin kuin tavallinen palkkatyössä käyvä verrokki-ihmisemme.

Kuulostaa suorastaan unelmahommalta, eikö? Kurkistetaanpa sitten kolikon toista puolta. Täysipäiväinen musiikintekijä on usein yksityisyrittäjä, ja tämä tarkoittaa myös vastuuta, jota ei voi väistää, tai jakaa toisen kanssa. 

Ei riitäkään, että nappaa käteensä kitaran, tekaisee reippaan renkutuksen, josta tulee listahitti, ja kiertää sen jälkeen esittämässä sitä mitä prameimmissa esiintymispaikoissa, joiden takahuoneraiderit pursuvat suklaata ja shamppanjaa. Täytyy jaksaa hoitaa monenlaisia, tylsiäkin työtehtäviä. Harvemmalla aloittelevalla artistilla on varaa palkata itselleen apua vaikkapa keikkojen myyntiin, musiikin markkinointiin, oheistuotteiden teettämiseen ja myyntiin, keikkamatkojen ajamiseen, kamojen roudaamiseen, kirjanpitoon, teosto- ja esiintymisilmoitusten tekoon, apurahahakemuksien täyttämiseen ja niin edelleen. HUH. Yhtäkkiä työ täysipäiväisenä muusikkona kuulostaakin raskaalta.

Kuormitusta ei suinkaan vähennä, jos muusikon hommaa yrittääkin hoitaa päivätyön sivulla, niin kuin useimmat meistä tekevät, koska alan työt ja tulot saattavat olla hyvin epäsäännöllisiä ja epävarmoja. On aika pelottavaa, jopa uhkarohkeaa heittäytyä pelkän musiikin varaan, vaikka päivätyön, musiikin teon ja keikkailun yhdistäminen on ainakin säännöllisenä todella raskasta.

Luotu tekoälyllä.

ALAN ERITYISYYS ON TOSIASIA

Taiteilijan tai muusikon uraa ammattina on perinteisesti väheksytty ja näiden harjoittamista pidetty enemmänkin harrastukseksi sopivana toimintana. Harva vanhempi on suositellut jälkikasvulleen täysillä taiteeseen heittäytymistä.

Alalle päätyminen ei siksi useinkaan ole sattumaa, vaan alalle valikoituvat ne, joille musiikin ja taiteen tekeminen on elinehto.

Taiteilijat ja luovat ihmiset ovat toisaalta erityisine osaamisalueineen ja lahjakkuuksineen kateuden kohteita, kuitenkin myös yhdistyen ihmisten mielikuvissa usein ryhmäksi yksilöitä, jotka ovat luonteeltaan häilyviä ja epätasapainoisia ja kärsivät päihdeongelmista.  

Totuutta tässä lienee sen verran, että keskimääräistä useammin musiikkia työkseen tekevä yksilö on herkkä ja vastaanottavainen ja tuntee vahvasti, sekä hyvässä, että pahassa. Monet meistä ovat (nykyään lähes muodikkaasti) neuroepätyypillisiä, ja esimerkiksi keskittymis- ja hahmottamishäiriö ADHD on oman kokemukseni mukaan melko yleinen keskuudessamme.

Luovan alan vapaus ja joustavuus sallii ja tukee erilaisuutta, jonka vuoksi ammatinvalinta on parhaimmillaan neuroepätyypilliselle tekijälleen täydellinen valinta.

Myös meidän muusikoiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi elämää

Luotu tekoälyllä.

HYVÄ TYÖN SUUNNITTELU KOHENTAA MUUSIKON HYVINVOINTIA JA VAPAUTTAA NAUTTIMAAN VAPAA-AJASTA

Voi kuulostaa kliseeltä, mutta totta se on. Siksi on hyvä päättää työlleen konkreettiset, realistiset tavoitteet. Sen jälkeen voi laatia työlleen raamit, ja asettaa aikatauluja, vaikka niistä toki tarvittaessa voi joustaa. Esimerkiksi itse käytän kalenteria, johon merkitsen kuhunkin työn vaiheeseen käyttämäni ajan, ja asetan työn valmistumiselle määräpäivän, johon sitten aktiivisesti pyrin.

Kaikilla meistä on varmasti työssämme asioita, joiden tekemisestä nautimme ja joista suoriudumme leikiten, ja sitten taas niitä, joiden tekeminen tuntuu raskaalta suossa rämpimiseltä. On tärkeää muistaa, että aina kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan voi miettiä vaikkapa markkinoinnin tai kirjanpidon delegoimista jollekin osaavalle taholle. Tähän liittyen on tärkeää verkostoitua ammatillisesti muiden alalla työskentelevien kanssa, sillä toimiva verkosto paitsi toimii kaikupohjana antaen tarvittaessa palautetta, niin myös osaajapankkina, jonka jäsenien kanssa voitte jakaa parasta osaamistanne toistenne projekteihin.

Kun työasiat ovat järjestyksessä, on helpompi ottaa vapaata ja oikeasti rentoutua.

Luotu tekoälyllä.

VAPAA-AIKA

Maailmalla kerrotaan paljon tarinoita muusikoiden kosteasta vapaa-ajan vietosta, johon saumattomasti liitetään myös huoleton irtoseksi, hajonneet hotellihuoneet ja alati vaihtuvat maisemat. Joillekin menneisyyden ”sankareille” tämä oheistoiminta on kuulemma toiminut aikanaan jopa houkuttimena suuntautua alalle. Nykyisyydessä tämä mielikuva kuitenkin vastaa todellisuutta yhä harvemmin. Ajat ovat muuttuneet ja asenteet niiden mukana.

Tässä siis VAPAA_AJAN ABC:

  • Vapaa-aika kannattaa käyttää palauttaviin ja voimaannuttaviin harrastuksiin

Baariin suuntaamisessakaan ei aina ole mitään vikaa. Jos sosiaalinen elämä koostuu vaikkapa lähipubin karaokeilloissa käynnistä, se on tietenkin ok. Vapaa-ajalla kannattaa tehdä niitä asioita, mistä nautit, ja mistä saat voimaa tuleviin työrupeamiin, oli se sitten murtomaahiihtoa tai sukkien kutomista, sarjoihin paneutumista television ääressä tai uuden konsolipelin pelaamista.

  • Riittävä lepo on tärkeä muistaa

Vaikka joskus tuntuisi, että aika on kortilla ja vapaalla pitää suorittaa kaikki, mitä ei muulloin ehdi, niin muista, että tarvitset myös lepoa ja unta! Ilman lepoa eivät fysiikka ja aivot jaksa kauaa toimia hyvin.

Luotu tekoälyllä.
  • Terveet elämäntavat ja omasta terveydestä huolehtiminen ovat luonnollisesti kaiken keskipisteessä

Vaikka et olisikaan kuntosalihirmu tai himolenkkeilijä, olisi hyvä, jos saisit sisällytettyä päiviisi jonkin verran liikuntaa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan pienikin määrä kävelyä päivittäin parantaa terveyttä pitkällä aikavälillä. Jätä siis auto kotiin käydessäsi lähikaupassa, tai valitse rappuset hissin sijasta.

  • Läheisten ihmissuhteiden tärkeyden huomiointia ei saa väheksyä

Ystävien ja perheen kanssa vietettyyn aikaan kannattaa myös panostaa, sillä hyvät läheiset suhteet pitävät mielen tasapainossa ja jalat maan pinnalla.

Luotu tekoälyllä.

Jos olet päätynyt yhdeksi meistä luovien alojen puurtajista, olet varmasti huomannut, että alalla työskentelevien asenteissa ja tavoissa onkin jo tapahtunut paljon positiivisia muutoksia.

Takahuoneissa keskustellaan nyt kuntosalirutiineista ja sen tärkeimmän instrumenttimme, kehomme ja mielemme huollosta. Monen alan konkarinkin vapaa-ajan harrastukset ovat päivittyneet vanhasta nollaamiskulttuurista erilaisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Olemme huomanneet, että tällä tavalla jaksamme työssämme ja elämässämme paremmin ja saamme työssä parempia tuloksia.

Muusikon hyvinvointi on aiheena niin laaja, että tällaisesta lyhyehköstä blogitekstistä tulee helposti vähän ympäripyöreä.  Toivottavasti jutun lukeminen kuitenkin sai ajatuksesi liikkeelle ja antoi sulle eväitä omalle matkallesi.

Saattaisit pitää myös tästä artikkelista: Miten menestyä musiikkialalla?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top